sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Kalsareissa aamuun asti.. or not.

Heei.Mites ois, otetaanko kalsarikännit tänään? Äippä oli ostanut mulle siidereitä muutaman ja pitihän ne nyt kuluttaa hyvässä seurassa. Sammakko tulikin muutaman lonkeron kanssa meille ja vallattiin mun pikkuveljen huone heti kättelyssä. Muutaman jälkeen rupesikin yllättäen tekemään mieli keskustaan. Noh. Äkkiä kipaistiin isoveljen luo, sehän menee yöhön töihin ja lykästi.

Isoveljeni heitti meidät ennen työvuoron alkamista keskustaan ja juostiin pikaisesti Virtasen ja sieltä vessaan. Herrajestas pitihän jotain tehdä meidän naamoille. Ei oltu ehditty valmistautua ollenkaan ja oltiin kuin jostain metsästä revittyjä. Ja niinhän me suunnillee oltiinkin. Siinä meikkailtiin pikaisesti naama edes inhimilliseen kuntoon ja kipaistiin baaritiskille. Ah tätä biletyksen ihanuutta. Juotiin sidukoitamme kaikessa rauhassa ja pian oltinkin taas voimajuoman yllyttäminä tanssilattialla.

Miten se aina käyn niin, että kun on varattu, niin kysyntää riittää vaikka muille jakaa? Sinkkuna ei koskaan. No tanssilattialla meidän ympärillä pyöri jatkuvasti mies tai miehiä, välistä ne meinasivat tapella meistä, välistä ihan inhimillisesti tanssivat.

Nähtiin myös muita kavereita. Tapasin hyvän kaverini serkkuineen baarissa ja totesin, että kyseisestä serkusta oli tullut inhimillinen, mukava ja loistotyyppi sitten viimenäkemän. Hämmentävää. Jäinkin jossain vaiheessa kahden kyseisen serkun kanssa, kun Sammakko kiersi paikkaa vanhan kaverinsa kanssa (jonka kanssa minä olin aiemmin polttanut välini, pienen vittuuntumisen seurauksena). Kyllä se Kuopio on pieni paikka.
Lopulta löysimme taas Sammakon kanssa toisemme ja jatkoimme matkaa suuntana tanssilattia, jossa sitten vietimmekin melkein koko loppuillan, jos ei lasketa baaritiskillä pyörimistä tai muuta vastaavaa. Baarissa oli aika perusilta, eikä mitään yllättävää ja repäisevää tapahtunut.

Pilkun jälkeen lähdimme metsästämään taksia. Muistelimme, että linja-autoasemalla olis taksitolppa, mutta eihän sitä löytynyt. Soitettiin sitten taksi paikalle, jolla sit mentiin huoltoasemalle syömään aamupalaa ja odottelemaan, että veikka pääsee töistä puol 6 aikaan, jonka kyydillä päästäisiin kotiin. Vähähän tuo väsytti ja kaikki viimeiset hilut menikin pelikoneisiin, jolla yritettiin pitää itsemme hereillä. Ois se ollu nolo pöytään sammua. Kotiin päästiin taas vaihteeks joskus 6 aikaan. Kiva reissu kokonaisuudessaan, hyvä ku tuli tehtyä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti